info

|

hallinto

|

aluenäyttämöt

|

ohjelmisto

|

tuotantotuki

|

palvelut

|

pressi

|

yhteystiedot

|

linkit

|

In English

|

På Svenska

|

På Svenska | In English | tulosta

   
   

etusivu

KUUKAUDEN TANSSITAITEILIJA

Kesäkuun tanssitaiteilija

Tiina Lindfors

 

Tiina Lindfors on Tanssiteatteri ERIn perustajajäseniä ja ja toimii ERIssä johtotroikan jäsenenä. Hän on koreografioinut ryhmälle jo 54 teosta. Kaikkineen kantaesityskoreografioita on kertynyt 67 ja ERIllä katsojia jo pitkälti yli miljoona.

Tv-tuotantoja Lindforsin koreografioista on tehty kymmenen ja monet niistä ovat edustaneet Suomea Prix Italia- ja Golden Praha -televisio-ohjelmien kilpailuissa.

Lindfors on esiintynyt Pohjoismaiden lisäksi Euroopassa, Aasiassa, Afrikassa ja Amerikassa, yhteensä 21 maassa noin 250 vierailunäytöksellä. Ennen ERIn perustamista Lindfors teki tilauskoreografiat mm. Helsingin Juhlaviikoille, Suomen Kansallisbaletille ja Estonia-baletille.

Tiina Lindfors on työskennellyt koreografina/tanssijana/ohjaajana viime vuosina mm. teoksissa Karita Mattilan jazzkonsertti Fever, Tampere-talo (2007), Mozart-pantomiimi (2007), Vapauden vanki – Ryti, Risto nro 236/46 (2007), En klänning av snö (2007), Samassa kolme unta (2006), Sinfonia (2006), Tanssiva rakkaus ja folkbarokkaus (2005), Sotilaan tarina II (2005), Enkelit (2004), Avoin (2004), Kevätuhri (2003), Four walls (2003)

Lindforsille on myönnetty Svenska Kulturfondenin palkinto 2005 ja Suomen Kulttuurirahaston palkinto 1999 sekä Suomi-palkinto 1995 ja läänin taidepalkinto 1992 yhdessä Tanssiteatteri ERIn kanssa.

Lisää Tiina Lindforsista>   


 

     (kuva Matti Kivekäs) 
     Tiina Lindfors teoksessa Avoin, Turun Musiikkijuhlien tilausteos yhdessä sellisti Erkki Lahesmaan kanssa, 2004

 

Balettikoulusta tanssin huipulle

Tiina Lindforsin ensimmäinen kosketus tanssiin oli äitinsä balettikoulussa Helsingissä Pohjois-Haagassa. Tiina muistaa tehneensä tunnilla harkitusti väärin, jotta sai äitinsä huomion muilta oppilailta. Hän muistaa olleensa mustasukkainen äidin sanoessa muille oppilaille: "voi kultaseni". Myöhemmin tanssiopinnot jatkuivat Margaretha von Bahrin balettikoulussa ja Tamara Rasmussenin jazztanssikoulussa. Nuoruudessa Tiinaan teki voimakkaimmin vaikutuksen mm. Mats Ekin puhuttelevat teokset ja Jiri Kylianin liikekieli.

Ensimmäisen koreografiansa 1985 jälkeen vahvistui päätös elämän keskittymisestä tanssiin. Tanssin opinnot antavat Tiinan mielestä valmiudet alalle, mutta varsinainen osaaminen tulee työn tekemisen kautta. Esiintyminen on tanssitaiteilijan yliopisto.

Tiina Lindfors toimi tanssijana ja koreografina Jazz-Pointissä ja myöhemmin freelancerina ennen Tanssiteatteri ERIn perustamista 1989.

Tyypillistä Lindforsin uralle on ollut säveltäjien ja orkesterien hakeutuminen yhteistyöhön hänen kanssaan. Säveltäjä Mikko Heiniön kanssa Lindfors on luonut jo viisi merkittävää nykymusiikin ja -koreografian yhteisteosta. Koreografina Lindfors on usein kantaaottava ja painottaakin tanssin teatterillisia vaikutusmahdollisuuksia. Vaikka Tiina on myös opettanut, on tanssijan ja koreografin työ hänelle luontevampaa. Tiina työskennellä mieluiten huippuammattilaisten kanssa.

 

Matka (kuva Arto Tulima):
Tiina Lindfors teoksessa Matka, Kuhmon kamarimusiikin tilausteos György Ligetin musiikillisen idean pohjalta sadan metronomin säestyksellä, 2007

 

Puhuttelevaa tanssiteatteria

Elämäntyöstään, Tanssiteatteri ERIstä Tiina Lindfors on hyvin ylpeä. Tuottelias teatteri voi tällä hetkellä erittäin hyvin ja ryhmässä on yhdessä tekemisen maku. Tiina antaa kiitokset koko teatterille ja toivoo voimia ja menestystä yhä edelleen.

Tanssialan koulutukseen Tiina Lindfors toivoisi enemmän teatterillisen osaamisen painotusta. Dramaturgian oppinen on tärkeää. Tanssiesitys on kaikkineen sosiaalinen tapahtuma ja Tiinan mielestä yleisön pitää käsittää mitä näyttämöllä tapahtuu.

 

Sotilaan tarina (kuva Matti Kivekäs):
Tiina Lindfors teoksessa Sotilaan tarina, kuvassa myös Lassi Sairela, 2005

 

Taiteen tekeminen keskiössä

Tänä vuonna viisikymmentä vuotta täyttäneelle tanssitaiteilijalle iällä ja siihen liittyvillä numeroilla on vähän merkitystä. Tärkein huippuhetki on aina seuraava kantaesitys.Vasta yleisön edessä teos alkaa elää. Tiina Lindfors arvostaa saamiaan tunnustuksia, mutta toteaa kuitenkin, että katsojien myönteiset elämykset ovat suurin saavutus ja palkinto. Taiteen tekeminen on nöyrää työtä. Taiteellaan Tiina pyrkii vaikuttamaan ja elämysten kautta koskettamaan ihmisiä. Ihmisoikeuksista ja tasa-arvoista kiinnostunut Tiina voisi olla mielestään myös poliitikko, lääkäri, runoilija, kirjailija, ohjaaja tai näyttelijä.

 

Samassa kolme unta (kuva Arto Tulima):
Tiina Lindfors teoksessa Samassa kolme unta, Kuhmon kamarimusiikin tilausteos Mikko Heiniön sävellyksiin yhdessä pianisti Heini Kärkkäisen kanssa, 2006

 

Elämä on loistavaa seikkailua

Tiina Lindfors on määrätietoinen ihminen, joka on saavuttanut mittavalla urallaan paljon. Tiina toimii pitkäjänteisesti ja selkeästi, mutta on myös herkkä ja avoin. Luovuutta on pidettävä yllä ja se vaatii uskallusta. Tiina pyrkii säilyttämään herkkyyden luovuudelle olemalla tietoinen maailmasta ja pitämällä tunne-elämänsä avoimena. Kiinnostus oikeudenmukaisuuteen, toisia ja itseään kohtaan, auttaa. Uteliaisuus ja tiedonhalu johtaa usein välittämiseen. Silloin ovat tunteet mukana niin taiteen tekemisessä kuin elämässä yleensä.

 

Sinfonia (kuva Matti Kivekäs):
Tiina Lindfors ja Tanssiteatteri ERI teoksessa Sinfonia Kalevi Ahon sävellykseen, 2006